Aamulla 7.00 2xcytotec ja 1mg panadoli.Ei aamupalaa.

Matkalla tuntui pieniä supistuksia.

Olin Päiväkirurgian osastolla klo 9.30.

 

Vaihdoin nuo kauniit vaaleanpunaiset kaavut kaikkine lisä varusteineen päälle.Minut ohjattiin odotus tilaan muiden potilaiden keskelle.Vatsassaa väänsi.Sairaanhoitaja kävi tsemppaamassa ja kertoi tulevasta.Anestesialääkäri tuli kertomaan nukutuksesta.Ja itse toimenpiteen tekevä lääkäri kävi esittäytymässä.Kaikille potilaille erikseen.Aivan uskomatonta asiakaspalvelua ja vielä sairaalassa!Aivan uus juttu mulle.

10.15 sairaanhoitaja ja opiskelia kutsui nimellä saliin.Sitten sermin taakse ja housut pois ja toimenpide pöydälle pötköttämään.Suonet olivat hukassa,mutta opiskelia sai tipan paikalleen aivan mahtavasti.Sain lämmitetyt peitot päälle ja sitten anestesialääkäri tuuttas kipulääkettä kanyyliin.Päässä humahti ja tuli raukee olo.Sitten perään nukutusaine.Hetki ja humaus!Taju kankaalla.

Sitten heräsinkin happimaski naamalla heräämöstä ja sairaan hoitaja kysy vointia.Siinä tokkurassa kysyin:Onko teillä jotain eri nukutusainetta kun mää oon ihan sekasin XD Ja sit kysyin:Miten meni?

Sairaanhoitaja sanoi,että viisi minuttia meni kaavinnassa.Ja lääkäri tulee kertomaan loput.

Sitten nukahdin uudestaan.Lääkäri seisokin hetken päästä vieressä ja hätkähdin.Kaikki oli mennyt hyvin.Sitten siinä tirauttelin kyyneliä.Lähinnä olin onnellinen,että se oli ohi.Supisteli.

Hetken kuluttua sain mehua ja katsottiin ettei tullut huonoa oloa.Ei tullut.

Sitten sain sänkyyn kahvia ja leivät.

Nestetippa pakotti lähtemään vessaan.Kanyyli poistettiin ja pysyin pystyssä ihan omin jaloin.Pissaaminen jännitti,mutta ei se ollutkaan normaalia ihmeellisempi suoritus.

Vessa käynnin jälkeen alkoi huippaan ja oli hetki levättävä.Sitten sain kotihoitoohjeet ja sanoin,että olisin valmis lähteen kotiin.Menin vaihtamaan vaatteet ja soittamaan miehelle,että henkhis ollaan!

n. 14.15 mieheni ja pojat ilmestyi hakemaan mammaa kotiin.

Autossa aloin itkemään.Tasan neljä kuukautta sitten lähdin sairaalasta  synnyttäneenä ja kaavittuna,mutta ilman vauvaa.Silloin oli suurempi suru,mutta muistot kirposi mieleen väkisinkin.

Mieheni oli sulonen ja haki kolme isoa punaista ruusua.Kaikilta yksi.Ja välipalaksi pizzaa =D

Eilinen oli aika sekava olo ja pyörrytti.Tänään lähinnä väsyttää,mutta muuten hyvä.Vuotokin on lähes loppunut.

Nyt kesä mielessä ja paljon ihania hetkiä luvassa =)

Nyt riitti toi raskaana olo hetkeks! Takana melkein kymmenne kuukautta raskaana oloa.Ilman vauvaa.Nyt jotain muuta kiitos! Nyt on aivan eri fiilis kun Elman jälkeen.Ei oo sitä super hinkua tulla heti uudestaan odottajaks.Oon tosi rauhallinen ja tyyni sen suhteen.Voi johtua lääkkeistä XD Syssymmällä kattellaan tätä odottelu asiaa uudelleen =)