No niin.

Odottelin eilen ystävääni joka tuli kahvittelemaan pitkästä aikaa.Hän soitti että parturissa oli venähtänyt ja hän tulisi vähän myöhemmin.No minäpä avasin telkkarin!Joo.Katsoin sitä Ilona Rauhalaa ja yllätys,että aiheena oli kolmannen lapsen kuolema synnytyksessä.Niin.Hanathan siinä aukesi ja vollotin hysteerisesti henkeä haukkoen sohvalla.Pojat katteli vieressä ja ihmetteli,mutta eivät sanoneet mitään.

No,kaverini soitti ovikelloa kesken ohjelman ja hyvä niin.Sammutin telkkarin ja esitin ettei koko itkuepisodia olisi tapahtunukkaan.No,en kauaa pystyny esittään ku oli pakko sanoo et kattelin tommosta ohjelmaa ja taas vuodatin =) Kaveri sano kyl viisaasti,että:-Ehkä toi on ihan normaalia =D

Mieheni tuli kans illalla kaupasta ja kerroin tästä ohjelmasta.Se melkein suuttu mulle.Onko ihan pakko kiduttaa ittes noilla ohjelmilla! Sanoin,et saan niistä jollain sairaalla tavalla voimaa.Että vaikka itken niin ei se tarkota,että mä hajoisin.Mulla oli loppu illan hirmu hyvä fiilinki.Käytiin viä lasten mentyä nukkuun kahestaan saunassa ja johan uni maitto! Siis meikäläisen unilääke tällä hetkellä. Itku+sauna! Tosin aamulla on naama vähän turvoksissa =D

Oli muuten outoa kuinka turvoksiin naamansa voi saada itkemällä.Siis sillon keskeytyksen aikaan kun itkusta ei tullu loppua.Aamusin heräsin ja katoin peiliin, että kukas toi ny on? Mulla turpos huulet ja silmät muurautu lähes umpeen.Sairaalasta lähtiessä sanoin miehelle,että ihan kun oisin siitä hurjasta muodon muutoksesta.Silikooni huulet ja kulmien kohotus.No aika hurja muutoshan tuo olikin.Muutos tapahtui minussa ihmisenä.Koko paketti muutti sisältöään.

Syvällisten ajatusten arkusta suuntaamme kohti lumihankia!