Silmätipat toimii!!

Sain nukkua lähes koko yön.Ja sen huomasi unien laadussa XD

Mulla on aivan uskomaton mielikuvitus ja näen oikeesti ihan sairaita ja välillä niin hassuja unia,että mieheni pyörittelee silmiään kun kerron niistä.

Meillä oli mun kaverin kans semmonen tapa.Kun mentiin bussilla kouluun niin kerrottiin viimeyönä nähtyjä unia.Se oli mukavaa.Ja oon joskus kuullu, että jos ei kerro unistaan ne tulee tapahtumaan.Lähinnä,et jos niistä pahoistaunista ei puhu niin sitten.Mut miks ei toisinkin päin!

Niin viime yönä näin unta,että olin lääkärissä.Minulle tehtiin ultraäänitutkimusta.Oisko ollu sit tuleva jälkitarkastus.Siinä mies lääkäri totesi,että :Sinulla ei valitettavasti ole enään munasarjoja. Vastasin,että:Jes! Ja olin vaan helpottunut,että nyt se päätös on ja pysyy ettei meille enään ole mahdollista tulla lapsia.Ei enään piinaa ja epävarmuutta.Meidän perhe koko olisi tämä.

Todellisuudessa en olisi kovinkaan mielissäni,mutta alitajuntani ilmeisesti työskentelee tämän asian kanssa lujasti tuossa yön aikaan.

Toivon,että vielä saisimme sen kolmosen.Osaisin nauttia siittä vauva ajasta miljoona kertaa enemmän kuin aikaisemmin.Ja tietäisin kuinka kallis arvoinen jokainen lapsi joka tänne syntyy on.Ymmärrykseni näiden asioiden osalta on kasvanut eli voin sanoa,että olen oppinut näiden vaikeiden kokemusten kautta jotain isoa.En väitä,etten arvostaisi, että meillä on nämä kaksi rakasta vintiötä,mutta jokaisella kerralla viisastuu ja sen ajan kulku on niin nopeaa.Sitä on vaikea selittää.Mutta joka tapauksessa haluan oppia nauttimaan tästä hetkestä ja elämään tätä päivää.En halua katkeroitua tästä maailmasta tai siittä mitä ollaan perheenä jouduttu kokemaan.

Tänään sain taas niin hyvää kommenttia kun näin naapurin muorin.Se tiesi,että meille olisi tänä keväänä pitänyt syntyä vauva.Oon yrittäny vältellä sitä,ettei joutuis selitteleen mitään.No,hän tunki väkisin jutulle ja kysyy:Kuinka teillä kävi sen tytön odotuksen kanssa??

Minkä HELVETIN tytön odotuksen! Ajattelin.Ei me tiedetty edes kumpi oli tulossa ja kumpikin olisi ollut tervetulleita.No aloin sit selitteleen:Että jouduttiin päättämään raskaus kun olisi ollut vaikeasti vammainen jne..Muori ei edes pahottel eikä mitään.Vaan:Niin.No onhan sinulla hommaa noissa pojissakin.Ja oottehan te vielä niin nuoriakin. Mumisin:No oltas me kyllä mielummin pidetty vauva kun luovuttu,jos mahd. Yritin lopettaa keskustelua,mutta EI! Muori jatkaa:Niin.Oli meilläkin sillon keskenmeno.Olin seitsemännellä kuulla ja vedet meni.Se oli semmosta aikaa,kun Tampereella riehu paha flunssa aalto.JAA!!!! Vitsi mikä piinaaja.No toivottavasti muori saa nyt paremmin nukuttua kun ei tartte miettiä,että miten meidän raskauden oikeen kävi!