Tuntuu,että pää on tyhjä.Ei mitään sanottavaa...

Ajattelin vähän lämmitellä ja koittaa jos alkais juttu lentään XD

Tämä viikko tuntuu olevan kaikkien kerhojen ja harrastusten loppumisen viikko.Kohtahan siis koululaisilla alkaa kesälomat!Ja justiinhan se vuosi vaihtu.Tuntuu ettei se vuosi vaan ole meidän vuosi.On tapahtunut niin paljon pahaa ja kamalaa.Enemmän kuin ikinä.

Tuntuu,että usein suru ja pahat tapahtumat kiteytyy joillekin tietyille ajan jaksoille.Minulla kuoli lähes kaikki isovanhemmat vuoden sisällä.Itse olin ala-aste ikäinen ja kuolemaan turtui.Kun minulle tärkein ja rakkain mummo kuoli en enään itkenyt.Olin ollut jo vaarin,papan ja isomummuni hautajaisissa.Kuolemasta oli silloin tullut luonnollista.Surin tietty mummoni menetystä,mutta se ei enään ollut järkytys.

Ehkä tämä vuosi on taas se isojen menetysten vuosi minulle.